Elä hetki paikalliseen tapaan

Sompiossa ihminen on liikkunut iäti.

Poimi Lapin luonnon antimia

Lapin ankarat sääolosuhteet, talvisin paukkuva pakkanen ja paksut lumihanget ovat kautta aikojen vaatineet Sompion asukkailta kestävyyttä ja neuvokkuutta. Onneksi Sompion luonnossa kasvaa todellista superfoodia: mustikoita, puolukoita, karpaloa sekä hillaa. Kesällä ja syksyllä retkelle lähtiessä kannattaakin ottaa mukaan kori tai pussi, sillä luonnosta voi löytää vaikka mitä herkullista. Eikö olisikin ihanaa kruunata lettu tai aamupuuro itse poimimillasi marjoilla?

Yöttömän yön aurinko kasvattaa Lapin villiyrteistä väkevämpiä ja voimakkaampia kuin etelässä. Sompiosta löydät monia syötäviä kasveja kuten nokkosta, maitohorsmaa, poimulehteä ja siankärsämöä. Poimithan vain kasveja, jotka varmasti tunnistat ja joista tiedät, että niitä saa poimia.

Jokamiehenoikeuksien mukaan jokainen Suomen luonnossa liikkuva saa poimia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja ilman erillistä lupaa. Sompion alueen metsistä saatat löytää myös terveellisyydestään kuuluisaa pakurikääpää, josta voi keittää teen kaltaista juomaa. Muistathan kuitenkin, että pakurikäävän ottamiseen tarvitset luvan maanomistajalta.

Sompion luonnonpuisto on erillinen luonnonsuojelualue, jonka tarkoituksena on varjella äärimmäisen arvokasta luontoaluetta. Kun haluat marjastaa, sienestää tai poimia villiyrttejä, valitse retkikohteesi Sompion luonnonpuiston ulkopuolelta, vaikkapa Urho Kekkosen kansallispuistosta. Jo heti Tankavaarasta löydät mainiot metsät luonnonantimien poimimiseen!

Villipeuralaumat vaihtuivat porotokiksi

Voit nähdä poroja missä päin Sompiota tahansa. Porot elävät suurimman osan vuodesta luonnossa villeinä ja vapaina, mutta jokainen poro kuuluu jollekin poromiehelle tai -naiselle.

Sompiojärvi on kuuluisa kalavesi

Sompiossa on upeita kalavesiä, joista nykyään kuuluisimpia ovat tekojärvet Lokka ja Porttipahta. Niistä nousee komeita siikoja, haukia, mateita ja körmyselkäisiä ahvenia.

Kuulitko jo saamen kieltä?

Sompiossa, vaikkapa Vuotson kylässä, saatat kuulla paikallisten puhuvan hyvin erityislaatuista ja harvinaista kieltä, saamea.

Lokka on kala-aitta, jonka pinnan alla on surua

Lokka on EU:n suurin tekojärvi, ja se syntyi ihmisen toimesta 1960-luvun lopulla. Lokan alle jäi valtava suo, Posoaapa.

Saamelaiskylät Vuotso ja Purnumukka

Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston kyljessä, E75-tien varrella, sijaitsee Suomen eteläisin saamelaiskylä Vuotso (saameksi Vuohčču).

Pin It on Pinterest

Share This